© Satu Ylavaara Photography 2016
Miksi tytöt ovat hurmaavia hymyileviä, virheettömiä prinsessoja, mutta prinssit karmeita tapiirikärsäisiä mukahauskoja tolloja? Siis myös leluissa ;) Miehellä saa olla karakääriä leukaperissä kuten Lee van Cleef tai Franco Citti, näyttelijä jonka cv: Kummisetä, ja komea Pasolini-sikermä: Tuhat ja yksi yötä ( jossa hää oli Demoni ), Canterburyn tarinoita ( josa hää oli Saatana ), Sikolätti ( kannibaalin rooli ).
Blogeissa miehen kirveellä veistetyt kasvot ovat kauniimmat kuin kiiltokuvapojan, siloposken.. Mutta korostaako miehen oletettu karuus naisen oletettua herkkyyttä / kaunotar ja hirviö, prinsessa ja peto. Vain harvoin roolit ovat toisin päin. Ikävä kyllä. Naiset hirviöinä ovat kyllä upeata prinsessa-kamaa kuten Eva Green, Pahatar, Furiosa, Paha äitipuoli. Tai sitten heidät stailataan prinsessoiksi. Tuhkimo-tarina. Sivurooleissa on naiset jolla on liian suuret jalat...
Minä jätän kaupasta ostamatta tapiirikärsäisen prinssin, koska se on karmea. Väärällä tavalla ;) Mutta hirviö-leluissa on sitten valikoimaa. Tai vanhaa vintagea, kuten Mister Spock. Tai Jack Skellington. Tai Mark Hamill ;)
Miksi, siis vuonna 2016 tammikuussa, kun tämän kirjoitin, oli niin rajattua olla prinsessa. Tai tyttö. Tai toisaalta myös prinssi. Ja poika.
Kun katsoin leluhyllyjä. Lapsille tarkoitettuja pyyhkeitä, evärasioita, uimarenkaita, peilejä ja uimapatjoja.
En vastusta suinkaan tapiirikärsiä, mutta miksi niitä tehtaillaan vain yhdelle sukupuolelle. Miksi tytön, prinsessan on oltava ideaali, normaalin ts hyvännäköinen, kun poika taas saa olla minkä näköinen tahansa, kunhan on koominen tai koomikko.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.