keskiviikko 6. syyskuuta 2017

Requiem for trees of Mechelininkatu, Helsinki. They don´t exist anymore. Sad.

Haikeat jäähyväiset Mechelininkadun lehmuksille. Heitä ei enää ole. Nyyh. Nämä kuvat ovat tammikuun puolesta välistä. Rakkauteni puihin. Puunhalaaja. Kesämökin pihalta piti pilkkoa suuri, kahdesti salaman halkaisema koivuvanhus kääpineen, ettei se myrskyssä tuhoaisi mökkiä. Tuli tyhjä olo. mechelininkadun puista ns asiantuntijat väittivät, että ne olisivat jaksaneet vielä 10-15 vuotta. Mutta että olivat miltei kaikki lahoja. Hassua. Tallinnassa pyöriessämme emme nähneet "parturoituja" eli tuhottuja lahoja lehmuksia. Miksiköhän.
Surullinen manaatti vilkuttaa hyvästit.
Sad manatee waving bye-bye
in this tree lived sad lion and depressed monkey

Tässä puussa asui surullinen leijona ja masentunut apina.











Requiem for trees of Mechelininkatu, Helsinki. They don´t exist anymore. Sad.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti